Ketunhäntä kirjahyllyssä: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin
Tein jotain todella poikkeuksellista viime lauantaina. Ostin suomenkielisen juuri ilmestyneen kaunokirjallisen teoksen, jonka kirjoittajasta en ole aiemmin kuullut. En tiedä, olenko ikinä aiemmin tehnyt vastaavaa. Kirjoja minulla kyllä on, itse olen niitä myös ostanut, mutta yleensä, jos ostan suomenkielisen kirjan, se on joko klassikko (esim. Tuntematon sotilas) tai tietokirja yms. (esim. lukuisat keittokirjani). En muista koska, viimeksi kirja olisi imaissut minut tarinaansa samalla tavalla. Luin kolme ensimmäistä sivua Mia Kankimäen kirjasta ja tiesin, että minun on saatava se omaksi. Lääkäripäivien arvonnasta voittamallani lahjakortilla kävin sitten hakemassa sen omakseni.
Miten en ole koskaan kuullutkaan Makura no sōshista aiemmin? Tai Sei Shōnagonista? Sein listat <3 Kuinka tuhat vuotta sitten eläneen naisen tunteet ovat voineet olla niin samanlaisia kuin minulla nyt? Kun ajattelen historiaa, harvemmin ihmisten tunteet konkretisoituvat ainakaan minulle, mutta yhtä lailla silloin on koettu surua, rakkauttaa, vihaa, inhoa. Ja että joku on kirjoittanut niistä jo tuhat vuotta sitten: tehnyt listoja ilahduttavista asioista, asioista, joista tulee likainen olo, asioista, jotka ovat parempia yöllä. Listojen aiheet ovat sellaisia, ettei aiemmin mieleeni olisi tullut listata sellaisia asioita, mutta tuntemukset ovat hyvinkin sellaisia, joita olen tuntenut joskus tai oikeastaan, joita tunnen päivittäin.
Mietin vain tuota käännöstä, sillä listoissa tunnutaan käyttävän melko paljon "sinä"-muotoa, todennäköisesti englanninkielisen käännöksen you-passiivi? Mitenköhän asia on japaninkielisessä alkuteoksessa? Mahtaako olla lainkaan persoonaa?
Yukikon asioita joista tulee likainen olo:
Näet vaatekaapistasi ottamassasi neuleessa kointoukan.
Olet laittanut liian tummaa meikkivoidetta ja leukakulmassasi näkyy ruskea raja.
Yukikoa ilahduttavia asioita:
Illalla jalkopäähän käpertyvä corgi.
Postiluukusta putoava kirje.
Yukikoa miellyttäviä asioita:
Lämmin suihku viileänä päivänä pitkän kävelylenkin jälkeen.
Se miltä iho tuntuu kuorinnan jälkeen.
Syksyinen valo hevoskastanjan lehtien läpi.
Follow Kitchenfoxtales via Instagram, Pinterest and Facebook to not miss a post!
Comments
Post a Comment